Kaikki työkseen kirjoittavat henkilöt ovat varmasti huomanneet, että ellei itse lue paljon, on vaikea kehittää omaakaan kirjallista ilmaisua kovin rikkaaksi. Erilaisten tekstien lukeminen auttaa kehittämään myös omaa kirjallista ilmaisua, joten ei olekaan ihme, että monen työkseen kirjoittavan henkilön yöpöydältä löytyy kasa mitä moninaisempaa kirjallisuutta. On tärkeää, että myös lapsille luetaan monipuolisesti – kielen kehittymisen monet virstanpylväät tapahtuvat jo varhaisessa vaiheessa elämää, joten lapselle lukemisen merkitystä ei koskaan pitäisikään aliarvioida.
Miten tukea lapsen kielen kehittymistä?
Lapsen kielitaidon kehittyminen alkaa jo siinä vaiheessa, kun lapsi on vielä vauva. Tällöin vuorovaikutus vanhempien kanssa on erityisen tärkeää ja vauva 
oppii viestimään itkulla, kehollaan, ilmeillä, liikkeillä sekä ääntelemällä. Kun vanhemmat vastaavat vauvansa viesteihin, oppii vauva vuorovaikutuksessa esimerkiksi toisen huomioon ottamista sekä vuorottelun merkitystä. Vauva oppii vanhemmiltaan sanoja ja pikku hiljaa hän oppii myös ymmärtämään, mitä nämä salaperäiset sanat oikein tarkoittavat. Ihmettely ja nimeäminen ovat avain tähän oppimisprosessiin. Viestiessään toisten kanssa lapsi huomaa pian, että kieleen liittyy puheen lisäksi monia muitakin osa-alueita, kuten katseita, erilaisia äänensävyjä, ilmeitä sekä eleitä, jotka saattavat toisinaan kertoa jopa enemmän kuin pelkät sanat.
Vauvat ja pikkulapset nauttivat lauluista, loruista sekä hoivatilanteissa käytetystä puheesta. Esikouluikäiset lapset taas nauttivat erityisesti kirjoista ja siitä, jos joku lukee heille ääneen. Monet esikouluikäiset lapset jaksavat kuunnella satuja ja tarinoita jo yllättävän pitkään. Myös yhdessä tekeminen ja pelaaminen korostuvat tässä ikävaiheessa.
5-7-vuotiaana lapsen sanavarasto on yleensä noin 14 000 sanan verran. Vastakohtien, käsitteiden, vitsien, arvoitusten, sananselityspelien, riimittelyn ja tavujen merkitys korostuu tässä vaiheessa. 7-12-vuotiaana lapsi osaa tavallisesti käyttää äidinkieltään monipuolisella tavalla. Hän osaa ennakoida, ajatella, suunnitella sekä muistella käyttäen kieltä monipuolisesti. Hän pystyy tuottamaan monimutkaisia ja pitkiä lauseita. Lisäksi hän osaa yleensä pohtia erilaisia asioita monista näkökulmista käsin. Vanhempien ja lasten yhteiset juttelutuokiot ovat tärkeitä ja osoittavat lapselle, että hänestä välitetään. Isoltakin tuntuva lapsi haluaa yleensä kertoa vanhemmalle kuulumisensa. Avoin keskusteluyhteys onkin tärkeä.
12-17-vuotiaiden lasten ja nuorten kanssa toimittaessa korostuu huumorin merkitys. Sarkasmi, huumori sekä slangi eivät enää ole vieraita tämän ikäiselle nuorelle. Nuoren ja aikuisen väliset keskusteluhetket ovat edelleenkin tärkeitä, vaikkakaan nuorta ei pitäisi painostaa keskusteluun. Nuoren on kuitenkin tärkeää tietää, että hänestä välitetään ja että aikuisella on aikaa kuunnella hänen kuulumisiaan. Tässä vaiheessa moni nuori innostuu kirjallisuudesta ja alkaa lukea omaehtoisesti myös sellaisia kirjoja, joissa ei ole lainkaan kuvia. Nuorta kannattaa kannustaa lukemiseen!
Erilaiset kirjallisuuslajit tarjoavat erilaisia elämyksiä
Koska makuja on monia, on hyvä, että myös erilaisia kirjallisuuslajeja on 
olemassa monia erilaisia; näin tarjolla on jokaiselle jotakin. Esimerkiksi romaanit voivat purra romantiikan nälkään ja kauhuskenen kirjat tarjota elämään jännitystä. Lukiessasi uutta kirjaa huomaat pian kirjailijan tavan kertoa tarinoita ja käyttää kieltä. Esimerkiksi Carlos Ruiz Zafón on tullut kuuluisaksi siitä, kuinka taiturimaisesti ja lähes runollisesti hän käyttää kieltä vieden kuitenkin samalla jännittävää tarinaa eteenpäin. Carlos Ruiz Zafón on tullut kuuluisaksi unohdettujen kirjojen hautausmaan ympärille laaditusta kirjasarjasta.