{"id":82,"date":"2018-12-08T16:05:37","date_gmt":"2018-12-08T16:05:37","guid":{"rendered":"https:\/\/kiiltomato.fi\/?p=82"},"modified":"2018-06-18T08:16:48","modified_gmt":"2018-06-18T08:16:48","slug":"kuka-on-maria-jotuni","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kiiltomato.fi\/?p=82","title":{"rendered":"Kuka on Maria Jotuni?"},"content":{"rendered":"<p>&nbsp;<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.kirjojentakana.fi\/maria-jotuni\">Maria Jotunia<\/a> voidaan pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 suomalaisena klassikkokirjailijana. Esittelemme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kyseisen kirjailijan lyhyesti ja tiivistetysti.<\/p>\n<h2><strong>Maria Jotunin lapsuus<\/strong><\/h2>\n<p>Maria Jotuni vietti lapsuutensa Kuopiossa el\u00e4en vaatimatonta el\u00e4m\u00e4\u00e4. <img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-84 alignright\" src=\"https:\/\/kiiltomato.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/40\/2018\/06\/Maria_Jotuni_1930-206x300.jpg\" alt=\"\" width=\"206\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/kiiltomato.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/40\/2018\/06\/Maria_Jotuni_1930-206x300.jpg 206w, https:\/\/kiiltomato.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/40\/2018\/06\/Maria_Jotuni_1930.jpg 274w\" sizes=\"auto, (max-width: 206px) 100vw, 206px\" \/>Vaikka taloudellisesti ja ulkoisesti el\u00e4m\u00e4 olikin vaatimatonta, niin Marian henkisi\u00e4 tavoitteita pyrittiin tukemaan jo h\u00e4nen lapsuudenkodissaan. Jo ollessaan kouluik\u00e4inen Maria huomasi pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 erityisesti kirjoittamisesta, mik\u00e4 ohjasi h\u00e4nen tulevaisuudensuunnitelmiaan. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi 1900 h\u00e4n aloitti Helsingin yliopistossa historian ja taidehistorian opinnot aikoen opettajaksi. Tutkinto ei kuitenkaan valmistunut, koska Maria k\u00e4ytti yh\u00e4 enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n aikaansa kirjoittamiseen. Intohimo alkoi siis vied\u00e4 Mariaa.<\/p>\n<h2><strong>Avioliitto<\/strong><\/h2>\n<p>Maria Jotuni avioitui kirjallisuudentutkijan, Viljo Tarkiaisen, kanssa vuonna 1911 ja heille syntyi pojat Jukka ja Tutu. Sodat vaikuttuvat my\u00f6s Marian el\u00e4m\u00e4\u00e4n tuoden mukanaan rahahuolia ja muuta ep\u00e4varmuutta. Vuonna 1943 Maria Jotuni kuoli k\u00e4rsitty\u00e4\u00e4n syd\u00e4men vajaatoiminnasta.<\/p>\n<h2><strong>Maria Jotunin kirjoitustyyli<\/strong><\/h2>\n<p>Maria Jotunin kirjoitustyyli\u00e4 voidaan kuvata realistiseksi, impressionistiseksi sek\u00e4 ekspressionistiseksi. H\u00e4n on tullut erityisen kuuluisaksi rakkaudettomuuden kuvaajana sek\u00e4 novellien ja n\u00e4ytelmien kirjoittajana. Usein Maria Jotunin kirjoittamat tarinat tuovat esiin naisen n\u00e4k\u00f6kulman tai ovat dialogiin perustuvia.<\/p>\n<h2><strong>Teokset<\/strong><\/h2>\n<p>Huojuva talo on Maria Jotunin tunnetuimpia teoksia. H\u00e4nen muita teoksiaan ovat Suhteita, Rakkautta, Arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4, Kun on tunteet, Martinin rikos, Jussi ja Lassi, Tytt\u00f6 ruusutarhassa, Maria Jotunin ihmisi\u00e4, \u00c4iti ja poika. El\u00e4m\u00e4n hiljaisina hetkin\u00e4, Norsunluinen laulu sek\u00e4 J\u00e4\u00e4hyv\u00e4iset.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&nbsp; Maria Jotunia voidaan pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 suomalaisena klassikkokirjailijana. Esittelemme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kyseisen kirjailijan lyhyesti ja tiivistetysti. Maria Jotunin lapsuus Maria Jotuni vietti lapsuutensa Kuopiossa el\u00e4en vaatimatonta el\u00e4m\u00e4\u00e4. Vaikka taloudellisesti ja ulkoisesti el\u00e4m\u00e4 olikin vaatimatonta, niin Marian henkisi\u00e4 tavoitteita pyrittiin tukemaan jo h\u00e4nen lapsuudenkodissaan. Jo ollessaan kouluik\u00e4inen Maria huomasi pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 erityisesti kirjoittamisesta, mik\u00e4 ohjasi h\u00e4nen tulevaisuudensuunnitelmiaan. &hellip;<\/p>\n<p class=\"read-more\"> <a class=\"\" href=\"https:\/\/kiiltomato.fi\/?p=82\"> <span class=\"screen-reader-text\">Kuka on Maria Jotuni?<\/span> Read More &raquo;<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":90,"featured_media":85,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"","site-content-layout":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-82","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kirjallisuudesta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kiiltomato.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/82","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kiiltomato.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kiiltomato.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kiiltomato.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/90"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kiiltomato.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=82"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/kiiltomato.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/82\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":83,"href":"https:\/\/kiiltomato.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/82\/revisions\/83"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kiiltomato.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/85"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kiiltomato.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=82"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kiiltomato.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=82"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kiiltomato.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=82"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}